Ajanpatinaa ja itsetehtyä

25. maaliskuuta 2013

Vanha sohvapöytä sai tänään parikseen ruskeaa, hitusen marmoria ja itsetehdyn cross-tyynyn. 

Muuten niin mustavalkoisessa ja huonekaluiltaan modernissa kodissamme on jotain vanhaa ja puun väristä, tarkemmin tiikkistä. Nimittäin sohvapöytämme joka on isovanhempieni vanha levysoitinpöytä. Tai pitäisikö sanoa arkku. Sen on joskus isovanhempieni käyttämä luottopuuseppä tehnyt mittatilaustyönä. Päällinen aukeaa ja kansissa on piilotetut saranat joten kannen saa taiteltua ns. kasaan. Pöydän sisällä on taso jolla levysoitin on ollut ja vieressä paikka LP-levyille. Arvatkaapa vaan mitä kaikkea me siellä säilytämme?! Aika paljon se vetää tavaraa sisäänsä... ;)

Tämä aarre on seurannut mukanani jo neljässä kodissa. Aina silloin tällöin kyllästyn siihen ja haluaisin ilmavamman ja kevyemmän pöydän (kuten juuri nyt...!), mutta eipä tuosta raaski luopua ja toista paikkaa on vaikea keksiäkään. Sohvan sivupöytänä menisi kyllä kivasti, mutta eipä nykyisellä huonekalujärjestetyksellä nyt niin sovi. Joten siinä se aina vain on ja kulunut pinta odottaa jälleen öljyämistään.


Meillä on aina sohvapöydällä kasa lehtiä, niitä meille kertyy ihan liikaa.. Pöydällä vain ne uusimmat.. Olemme mieheni kanssa molemmat tuon perinteisen median suurkuluttajia; minä Ruotsalaisten ja Tanskalaisten sisustuslehtien, vähän ruokalehtienkin ja mieheni snoukka- ja nyt myös laskettelulehtienkin. Harrastukset ja huvinsa kullakin. :) 


Viikonlopun Bauhaus-reissulta tarttui mukaan yksi marmorilaatta jota ajattelin käyttää kynttilä- tai tarjoilujalustana. Nyt se päätyi sohvapöydälle lehtipinon päälle johon viime viikon leinikeistä laitoin myös pari vanhaan ruskeaan lasimaljakkoon. Kaunis keltainen suorastaan huusi tuota "apteekkarin pullon" ruskeaa parikseen. Isompi puntti sai alleen vanhan Karhu-vaasin kuten tänään aiemmissa snapshoteissa näkyikin. Cross-tyynyn neuloin pikaprojektina parissa illassa. Se vaatisi vielä prässäystä ja siistimistä jotta risti ei näyttäisi tuollaiselta vänkyrältä. Rehellisyyden nimissä tyyny on myös kuvissa päättelemättä koska oikean kokoista sisätyynyä ei meiltä löytynytkään. Jos kiinnostaa väkerrellä oma, niin laitan ohjeen tästä erillisessä postauksessa.


Iso mustaruskea vati on sekin muistaakseni isovanhempien peruja. Toimii meillä mm. hedelmäkulhona tai lasinalusten ja kaukosäädinten säilytysvatina. Milloin minäkin ja milloin olkkarissa, milloin keittiössä. :-) 

Tällaisia erilaisia tunnelmia tänä maanantaina! Toivottavasti viikkonne on lähtenyt hyvin käyntiin. :-)

4 kommenttia:

  1. Tykkään niin tuosta väristä - juuri sopivan rouhean värinen moderniin tyyliin. Ja laatta-alusta ideasta pisteet, kiva idea :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos, kaikkea sitä keksiikin. :) Harmi ettei ollut isompia noita laattoja; tai olisi ollut neliönmallisena, mutta halusin juuri suorakaiteen muotoisen.

    VastaaPoista
  3. Näyttää tosi hyvältä! Itse ihastuin erityisesti tuohon vatiin; varmasti ihan mahtava moneen eri käyttötarkoitukseen! Perityissä esineissä on myös aina erityistä fiilistä, jota uutta ostamalla ei pysty saamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Kyllä joo vanhoissa esineissä on tunnetta niin myös kivaa käytön tuomaa särmää. Ja persoonallisuutta tietysti myös. Onneksi löytyy näitä yksittäisiä aarteita. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Proudly designed by Mlekoshi playground